on totisesti oikea adjektiivi Sofi Oksasen romaanille "Puhdistus". Niin mukaansatempaiseva ja mielenkiintoinen se on, että kun perjantaina ystäväni maalla lainasi sen mulle, niin äsken luin sen loppuun. Olin aikaisemmin lukenut kirjailijalta "Stalinin lehmät" ihan samalla tavalla suurella innolla. Tämä uusin on vaan paljon raaempi ja ahdistavampi. Niin tosi. Mä elin mukana siinä maailmassa ja se on mulle aina hyvän kirjan merkki. Seuraavaksi on luettava jotain lämminhenkistä, ei sitä kestä, että kylmii jatkuvasti. Tai voisinhan mä katsoa elokuvan The New World, romanttinen kertomus Pocahontasista.