Pysähdyin kaupassa lööppien eteen hetkeksi, vaikkei niissä lukenut kuin muutama sana. Tommy Taberman. Voi että se oli miellyttävä tyyppi! Siis telkkaristahan tuo on tuttu ja joistakin lehtikirjoituksistaan. Runot ei mulle kelvanneet, vaikka niitä olen toki lukenut. Se nainen, joka aktiivisesti osallistui avioliittoni hajoamiseen antoi eksälle jonkun niistä runokirjoista. Siinä puhuttiin yhdessä runossa morsiuspuvusta, joka ommeltiin esinahoista, ellen väärin muista. Jostain lukemastani runokirjasta olen jo vuosia sitten kuitenkin kirjoittanut muistiin Tabermanin runon. Vanhuus jäi Tommylta kokematta.
Pudonnut pilli
Lapsuus on heleä pilli
johon ehdit puhaltaa
yhden ainoan kerran.
Nuoruus on raakileiden
aikaan kaadettu
makea puu.
Aikuisuus on tylsä veitsi
veistämässä puulusikkaa vanhuutta varten.
Vanhuudesta kurotat
yli aikuisuuden
yli nuoruuden
pudonnutta pilliä
vadelmapensaan juurelta
Et ylety.
Kylmään maahan
sinä synnyit.
Kommentit