Heräsin varttia vaille kahdeksan reippaaseen ovikellon soittoon. Sähkömiehethän siellä...ja mä olin tietty unohtanut koko jutun. Huusin oven läpi, et   "Voitteks tulla hiukan myöhemmin?". Sit äkkipesua ja paikkojen järjestelyä.

Kävin jumpassa ja salilla saunassa ja kaupassa ja sillävälin on yhteen seinään ilmestynyt kauheita reikiä. Jatkuvaa porauksen ääntä ja pauketta rappukäytävässä. Ei se mua haittaa. Arkisin täällä on yleensä kauhean hiljaista (viikonloppuisin nuoret remuaa :) ), remontti tuo eloa tännekin. Ei tunnu niin yksinäiseltä.

Lähden kohta ystävättären kanssa syömään. Varattiin matka ensi kevääksi. Mietin, että onko mulle tärkeämpää reissata joka vuosi, kuin tehdä se kauan haaveiltu remontti. Yhtään reissua en pois vaihtaisi.