Isä pyyhälsi paikalle kamelinkarvatakissaan ja hylkeennahasta tehty kasakkahattu päässään. Pyysivät vaimonsa kanssa meitä, minua ja mukavaa nuorta miestä, mukaansa jalkapallostadionille. Hyvä, että portille päästiin, niin johan ne olivat kiiruhtaneet mun edelleni ja hävinneet näkyvistä. Mä etsin: kiipesin portaita koira sylissä, kurkin ovista sisään ja kuuntelin ovien takana. Jotkut ovet olivat vaarallisten verkkoportaiden takan korkealla ja vaikka vanhassa lukossa saattoi vielä olla avain, ovi oli silti teljetty riippulukolla ja kettingillä.Välillä laskin koiran maahan ja se seurasi mua ihan kiltisti.

Kurkkiessani ovien taakse, huomasin, että ennen stadionille pääsyä tehtiin kunnon "ruumiintarkastus", johon piti riisua ihan alastomaksi. Joidenkin ovien takana oli selvästi menossa oppitunti: kuului yhteislaulua tai englanninkieltä.

Isää en tietysti löytänyt, sehän kuoli jo silloin, kun olin nuori tyttö. Se on siis mennyt edeltä, kadonnut näkyvistä :). Isä on "rationalisuuden edustaja, aktiivisen tietoisuuden ja tahdon vertauskuva:" Itseasiassa noi olivat myös mun isäni henk. koht. ominaisuuksia. Kuolleesta isästä uneksiminen tietää neuvoja ja apua pulmatilanteissa, mutta myös hyväksytyksi tulemisen tarvetta, jopa uuden elämäntoverin kaipuuta. Mähän tunnen itseni yksinäiseksi ja avuttomaksi just kaikenlaisten probleemien ja päätettävien asioiden kanssa ja niihin kaipaisin apua. Just semmoista miehistä rauhallisuutta ja neuvokkuutta.

Koiran kantaminen merkitsee viettielämän hallinnassa olemista. Seuraava koira taas sitä, että vaistoni on valppaana ja mulla on suotuisa suhde piilotajunnan voimiin. Totteleva koira rakkaudesta nauttimista. Toisaalta se oli unessa mun oma koira ja käyttäytyi ihan niin kuin olis ehkä muutenkin käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa oikeassa elämässä.

Stadion ja ne kaikki ovet ja portaat oli varmaan elämä itse: Niiden takana käydään elämänkoulua tai ollaan välillä syntymäpuvussa kuin suurennuslasin alla ilman mitään rooleja tai naamioita. Jotkut ovet on saavuttamattomissa tai ainakin liian hankalan matkan päässä, ehkä niitä ei ole mulle tarkoitettukaaan. Portaat ja käytävät ovat eteenpäin menoa. Tosin kirjan mukaan portaat merkitsevät sisäisesti tehtyä  ratkaisua.