Näin aivan järjettömän unen. Pitääkö mun alitajunta, tiedostamaton minäni, mua jotenkin pilkkanaan? Mä rukoilin intensiivisesti, kädet tiukasti ristissä: "Rakas Jumala! Opeta mua ja anna mun olla parempi vaimo tässä avioliitossa." Olin kotona ja eksä seisoi jossain mun takanani. Ja mun tietoinen minäni, tämä järki- ja valve minä, seisoi vieressä ja ihmetteli, että tässä on nyt jotain pahasti pielessä. Unessa mä siis olin siinä avioliitossa joka meillä joskus oli. Joka ei voi koskaan toistua.

Voiko tätä edes yrittää tulkita jotenkin? Mä en oikeastaan usko Jumalaan, mutta mä tiedän, että joka uskonnossa on ihmisiä, jotka ovat kokeneet rukouksiinsa vastatun. Jotenka on mahdollista, että jossain on joku "Rukouksien kuuntelija". Mä olen säännöllisen epäsäännöllisesti rukoillut, yleensä rakkaimpieni puolesta. Usein on tilanteita, että mitään muuta ei voi tehdä. Unessa rukous on alitajunnan hätähuuto! Onko siis niin, että mun tiedostamaton minäni on se, joka roikkuu, eikä osaa irrottautua? Mitä ihmettä mä sille osaisin tehdä?