Mulle tuli eilen aivan kauhea olo. Mä tärisin ja musta tuntui, että kohta mä repeän tyystin. Kaikki nämä viime päivien tunnelmat pelottavat mua: mä pelkään, että musta tulee katkera vanha nainen...vai olenko mä sitä jo?  Ja se pelko, että eikö tämä lopu koskaan, olenko mä ikuisesti kiinni tässä avioeron tuskassa? Iski kauhea viinanhimo! Se on nimittäin ihana tunne miten alkoholi rentouttaa niin kehoa kuin päätäkin.

Mä lähdin ravintolaan. En ole yksin käynyt pariin vuoteen, mutta nyt se kauhea angsti sai muhun voiman lähteä. Se oli oikea ratkaisu! Mä tanssin paljon ja nauroin. Join yhden shotin, yhden salmiakkikossun ja kaksi siideriä neljässä tunnissa. Juon niin harvoin, että tulen vähällä onnelliseksi :).

Yöllä näin painajaisia. Eksä sanoi, että talon takimmaiset huoneet on tosi hienoja, mutta mä tiesin, että niissä kummittelee. Jossain vaiheessa me juostiin täysiä pakoon, luultavasti minä ja lapset, mutta oli siinä muitakin ihmisiä, jotka juoksivat meidän takana. Tota nyt tarvi kauheesti tulkita, selvää pässinlihaa!